Japani on suomalaiselle mielenkiintoinen yhdistelmä tuttua ja vierasta. Yhteisiä piirteitä löytyy mm. luonnosta ja väestön ikärakenteesta. Japanilaisten työelämä sen sijaan poikkeaa paljon suomalaisesta. Päivät ovat pidempiä ja vapaat sekä lomat lyhempiä. Japanilainen hymy ei kuitenkaan hyydy kiireessäkään.

Suurin osa metsän peitossa

Kuten Suomessa myös Japanissa suurin osa pinta-alasta (66 %) on metsän peitossa. Viljelysmaata on 13 % ja rakennettuja alueita vain 5 %. Kesät ovat kostean kuumia ja talvet kuivia ja kylmiä. Ilmasto kuitenkin vaihtelee alueittain. Vuoristoisella Honsun saarella talvet ovat lumisimpia. Sijainti kolmen mannerlaatan yhtymäkohdassa tekee Japanin saarista maanjäristysalttiin alueen. Pieniä maanjäristyksiä on jatkuvasti ja suurempia, tuhoisia maanjäristyksiä useita kertoja vuosisadassa. Alueella on yhteensä noin 160 tulivuorta, joista kolmasosa on aktiivisia.

Vanhusten osuus väestöstä maailman suurin

Kehittyneiden teollisuusmaiden joukossa vain Japanissa väestön ikärakenteen muutos on nopeampaa kuin Suomessa. Japanissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 23 % eli maailman korkein vuonna 2010. Japanilaiset myös elävät vanhoiksi. Naisten ennuste vuonna 2010 oli 86,4 vuotta ja miesten hieman matalampi. Valtaosa väestöstä asuu kaupungeissa. Tiheimmin asutettuja ovat Tokio, Osaka ja Nagoya, joissa neliökilometrillä asuu yli tuhat ihmistä. Japanilaisiin verrattuna suomalaiset asuvat väljästi paitsi kaupungeissaan myös kodeissaan.

Palvelut valtaavat alaa

Japanin elinkeinorakenne muuttuu ripeästi yhä palveluvaltaisemmaksi. Kolmannen sektorin osuus BKT:stä on jo yli 70 %. Suomessa palvelujen osuus on 68,5 %. Japanin kauppa on ylijäämäistä. Kuljetusvälineet yhdessä koneiden ja laitteiden kanssa muodostavat suurimman osan viennin arvosta. Tuontia hallitsevat polttoaineet. Suomen kauppa Japanin kanssa on varsin vaatimatonta, mutta viennin arvo Japaniin on kasvussa. Suomalais-japanilaisen kauppakamarin ennakkotietojen mukaan kauppataseemme Japanin kanssa siirtyy vuonna 2011 miinukselta plussalle. Suomi vie perinteiseen tapaan eniten metsäteollisuustuotteita. Tuonnin rakenne on vaihdellut vuosien varrella huomattavasti. Autoista ja kulutuselektroniikasta on siirrytty telekommunikaatiokomponentteihin.

Yhä enemmän hoivatyötä

Työllisyysaste Japanissa (59,6 %) näyttäisi olevan alhaisempi kuin Suomessa, mutta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Japanilaisten naisten työllisyysaste on vain 48,5 %. Valtaosa (70,9 %) japanilaisista työskentelee palveluissa. Hoivatyö työllistää yhä enemmän, lähinnä naisia. Vakituiset työsuhteet elinikäisistä puhumattakaan ovat hupenemassa. Tilapäisyys vaivaa etenkin naisten työsuhteita. Peräti 53,8 prosentilla työllisistä naisista ei ollut vakituista työsuhdetta vuonna 2010. Miehistä tilapäisiä oli 18,9 %. Työttömyys lisääntyy myös Japanissa. Toukokuussa 2011 työttömyysaste oli 4,5 %. Jo pitkään miesten työttömyysaste on ollut korkeampi kuin naisten.

Ruoka rasittaa kukkaroa

Japanilaisten tuloista kuluu ruokaan 21,9 %, matkustamiseen ja viestintään 15,1 % ja kulttuuriin ja virkistäytymiseen 10,7 %. Asumiseen, joka nielee suomalaisten tuloista leijonanosan kuluu vain 6,5 %.