Syysseminaari 2012

Yhteistyön laajeneminen innosti syysseminaarissa

banner
Yhteistyön laajentaminen puhutti Hanakon syysseminaariin osallistuneita Lahdessa marraskuussa 2012. Tilaisuuden avannut rehtori Marita Modenius Koulutuskeskus Salpauksesta toivoi yhteistyön lisääntyvän etenkin puu- ja viherrakentamisen sekä audiovisuaalisen viestinnän koulutusaloilla. Innostavia kokemuksia opiskelija- ja asiantuntijavaihdoista jaettiin päivän aikana mm. esitelmissä ja paneelikeskustelussa.

Japanilaista viriketoimintaa opintoihin

Hanakon projektipäällikkö Sirje Hassinen oli tyytyväinen Hanakon herättämään mielenkiintoon, joka näkyi mm. vaihtojaksojen ja kumppaneiden määrän lisääntymisenä. Vuoden 2013 määrällisiksi tavoitteiksi hän asetti 25 opiskelija- ja 15 asiantuntijavaihtoa sekä työssäoppimispaikan järjestämisen neljälle japanilaiselle opiskelijalle.

Vuoden 2012 aikana kehitetyistä tuotteista Hassinen mainitsi Adobe-valmennuksen sekä japanilaisen viriketoiminnan istuttamisen sosiaali- ja terveydenhuollon opintoihin. Suomalaisilla opiskelijoilla on nyt mahdollisuus osallistua yhden opintoviikon kurssille, jossa opiskellaan japanilaista viriketoimintaa vanhustyössä.

Kieliopintojen tärkeys nousi päivän aikana esille useissa puheenvuoroissa. Hassinen toivoikin, että japanin kieliopintoja tukemaan tarkoitettu Suomi-Japani-Englanti -kuvasanakirja, jonka sisältö on vuoden aikana huomattavasti laajentunut auttaisi Japaniin aikovia entistä paremmin.

Vastavuoroisuutta ja verkostoitumista

Hankkeen rahoittajaa seminaarissa edustanut opetusneuvos Hanna Autere Opetushallituksesta oli myönteisesti yllättynyt Hanakon kolmivuotisen taipaleen tuloksista. Hanako on yksi kahdestakymmenestä hankkeesta, joka nauttii OPH:n kansainvälisen toiminnan tukea vuonna 2012. Autereen mukaan avustusta voitiin myöntää vain puolelle hakijoista.

Autere painotti vastavuoroisuuden ja verkostoitumisen tärkeyttä kansainvälisessä vaihdossa. Tavoitteena on suomalaisten perehtyminen japanilaiseen kulttuuriin ja suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen Japanissa. Kansainvälisen kumppanuuden lisäksi verkostoituminen käsittää myös suomalaisten koulutuksen järjestäjien yhdistymistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi kansainvälisissä kumppanuuksissa.

Vastauksia yhteisiin ongelmiin

Japanin suurlähetystön ensimmäinen sihteeri Norihiro Mihara kiitti Hanako-projektin saavutuksia ja suomalaisten vahvaa kiinnostusta opiskella japanilaisia taitoja ja kulttuuria. Hän totesi opiskelija- ja asiantuntijavaihdon vahvistaneen Suomen ja Japanin välistä suhdetta.

Mihara kiinnitti huomiota Japanin ja Suomen välisiin yhtäläisyyksiin mm. huipputeknologiassa ja täsmällisyydessä. Miraha toivoi, että yhteistyö edistäisi myös vastausten löytämistä yhteisiksi koettuihin ongelmiin kuten väestörakenteen ikääntymiseen.

Presidentti Yoshihiro Kitamura ja varapresidentti Takayuki Yoshioka Feeling Arts -akatemiasta.

Presidentti Yoshihiro Kitamura ja varapresidentti Takayuki Yoshioka Feeling Arts -akatemiasta.

Taiteiden aistimisesta tervehdyttävä tunnelma

Tervehdyksen tilaisuuteen toivat myös Hanakon pitkäaikainen yhteistyökumppani, pääjohtaja Kayoko Fujimoto Ruysei Fukushikai -konsernista sekä presidentti Yoshihiro Kitamura ja varapresidentti Takayuki Yoshioka Feeling Arts -akatemiasta.

Kayoko Fujimoto osallistui HANAKO-seminaariin jo neljättä kertaa. Kuten Sirje Hassinen myös hän kiitti Kumiko Hiltusta tulkkauksesta ja osallistumisesta kansainvälisten jaksojen valmisteluun. Ruysei Fukushikai -konsernissa on vieraillut asiantuntijoita Dementiakoti Villa Tapiolasta ja Omniasta. Lisäksi opiskelija Mariko Kashiwagi Turun Ammatti-instituutista on ollut työssäoppimassa konserniin kuuluvassa Yume Amamin dementiakodissa. Tällä kertaa kolme konserniin kuuluvaa asiantuntijaa jäi syysseminaarin jälkeen Suomeen tutustumisjaksolle.

Taiteilija Kitamura esitti yleisölle vaikuttavan teoksen, jossa heijastettiin abstraktille maalaukselle erivärisiä valoja musiikin ja luonnon äänien taustoittamana tervehdyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Tervehdyttäviä vaikutuksia tavoittelee myös Neurosonic, jonka toimitusjohtaja Marco Kärkkäinen esitteli matalataajuiseen värähtelyyn perustuvaa laitetta. Laitteessa yhdistyvät hänen mukaansa akupunktion, hieronnan ja lymfahieronnan rentouttavat vaikutukset, jotka edistävät mm. toimintakykyä ja rauhallista unta.

Japanilaisten taitavuus puuliitoksissa pisti empimään

Puualan yhteistyömahdollisuuksia Japanin-vierailullaan kartoittaneet Koulutuskeskus Salpauksen edustajat, apulaisrehtoriHannu Heinonen ja opettaja Mika Remes ihastelivat japanilaisten taitoja rakennusteknisissä liitoksissa. Suomalaisten toisen asteen opiskelijoiden lähtötasoa he pitivät tämän alan opiskelijavaihtoon matalana.

Molemmat kuitenkin toivoivat, että yhteistyötä voitaisiin kehittää sekä puu- että kultasepän ammattien opiskelussa. Puualan haasteena he pitivät kiinnostavan tarjonnan löytämistä japanilaisille kumppaneille, joiden taitotaso on korkeampi kuin suomalaisten.

Heinonen ja Remes toivoivat, että suomalaiset voisivat päästä työssäoppimaan japanilaisille työpaikoille, koska japanilaiset alan oppilaitokset eivät voi tarjota pitkiä opiskelujaksoja vaihto-opiskelijoille.

Yutaka Komoto, Kuniyo Iwai, Naomi Yoneda, Akiko Yoshimura, Kayoko Fujimoto ja Miki Sugimoto lähdössä Helsingistä Lahteen.

Yutaka Komoto, Kuniyo Iwai, Naomi Yoneda, Akiko Yoshimura, Kayoko Fujimoto ja Miki Sugimoto lähdössä Helsingistä Lahteen.

Perinteitä ja taitoja oppimassa

Matti Kuneliuksen hieno esitys työssäoppimisjaksolta herätti ihastusta myös japanilaisvieraille, jotka kertoivat oppineensa paljon uutta japanilaisten seppien perinteistä ja työmenetelmistä. Toholammin artesaaniopistossa opiskeleva Kunelius nivoi esityksessään oman oppimisensa taitavasti opettajiensa ja muiden mestareiden tuhatvuotista perinnettä kantaviin menetelmiin ja luomuksiin.

Hauskana yksityiskohtana Kunelius mainitsi pohjalaista perinnettä edustavan tuohikahvaisen puukon, jonka hän antoi lahjaksi ohjaajalleen Izumi Senseille. Sensei esitteli lahjaansa ahkerasti ja onnistui hankkimaan Kuneliukselle peräti 17 puukkotilausta.

Kiehtovat kulttuurierot esiin paneelissa

Päivän päätteeksi järjestetty paneelikeskustelu toi esiin opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kokemuksia Japanista ja japanilaisista. Dementiakoti Villa Tapiolan johtaja Tuula Laulaja, joka on tarjonnut työssäoppimispaikan useille japanilaisopiskelijoille, kertoi arvostavansa japanilaisten yhteisöllisyyttä, viriketoimintaa ja kykyä muodostaa Villa Tapiolan asukkaista toiminnallisia ryhmiä. Villa Tapiolan työntekijät Leena Oja ja Marja Juuso olivat kiinnittäneet Japanin-vierailullaan huomiota myös ystävälliseen, kunnioittavaan ja estettiseen ilmapiiriin. Opiskelija Mariko Kashiwagille ja opettaja Heli Vantolle Turun ammatti-instituutista oli jäänyt mieleen erilainen kulttuuri mm. hoitotavoissa ja aterioinnissa.

Kulttuurierot kiehtoivatkin kaikkia panelisteja. Rauhallisuus, avoimuus ja ihmisläheisyys nimettiin tyypillisiksi japanilaisiksi piirteiksi, joissa suomalaisille riittää oppimista. Opettaja Katariina Lempinen ja opiskelija Matti Kunelius Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä pohtivat suomalaisten ja japanilaisten erilaista käsitystä mm. asiantuntijuudesta. Suomalaiset kokevat asiantuntijuuden tuloksena, joka pyritään saavuttamaan mahdollisimman nopeasti. Japanilaiset korostavat tässäkin asiassa prosessia, joka jatkuu koko ajan.

Opiskelija Jacob Fakeh ja opettaja Teija Anttila-Koskinen Omniasta olivat ihastuneet työn ja siihen sovellettavien perinteiden kunnioittamiseen. Jacob oli oppinut arvostamaan vanhan haravan taipuisuutta ja käyttöiän työvälineisiin tuomia ominaisuuksia. Teija halusi tehdä myös suomalaisista puutarhoista kunnioitusta herättäviä. Kunnioituksen puute näkyy hänen mielestään mm. siinä, että usein puutarhurit joutuvat siivoamaan roskat ennen kuin pääsevät käsiksi varsinaiseen työhön.

panel

Paneeliin osallistuivat Katariina Lempinen, Teija Anttila-Koskinen, Matti Kunelius, Jacob Fakeh, Leena Oja, Marja Juuso, Tuula Laulaja, Heli Vanto ja Mariko Kashiwagi.