Johdanto

Hoitopalvelujen ryhmän edustajat tekivät HANAKO-hanketta valmistelevan vierailun Japaniin 7. – 16.11.2010. Tavoitteena oli tutustua Japanin ammatilliseen koulutukseen, alan oppilaitoksiin ja työpaikkoihin, löytää yhteistyöstä kiinnostuneita osapuolia, suunnitella opiskelija- ja opettajavaihtoa, saada uusia innovaatioita ja välittää tietoa Suomen ammatillisesta koulutuksesta ja vastaavista aloista.

Hoitopalvelujen työryhmästä osallistui vierailuun 5 henkilöä (työryhmän vetäjä Heli Vanto Turusta, koulutuksen johtaja Eija Tuupanen-Laakkonen Outokummusta, rehtori Mervi Huttula Kokkolasta, Villa Tapiolan johtaja Tuula Laulaja Espoosta ja projektipäällikkö Sirje Hassinen Espoosta) Tulkkina toimi Kumiko Hiltunen. Työryhmä vieraili Tokion, Sendain ja Osakan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa, päiväkodissa, päiväkeskuksessa ja useissa vanhain- ja ryhmäkodeissa.

Perjantaina 12. marraskuuta 2010 ryhmä vieraili Osakan Terveys- ja Hyvinvointioppilaitoksessa (Osaka Health Welfare College).

Oppilaitoksen tarjoama koulutus

Osaka Health Welfare College tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta. Konsernin yksiköistä neljä sijaitsee Osakassa. Yksiköiden tarjoamat tutkinnot ja opetusmenetelmät poikkeavat toisistaan.

Vierailimme yksikössä, joka tarjosi mm suomalaista lähihoitajan tutkintoa vastaavan care worker -tutkinnon, lastenhoitajan tutkinnon, sairaanhoitajan tutkinnon, sosiaalityöntekijän/sosionomin tutkinnon sekä terveydenhoitajan tutkinnon. Tarjolla on myös täydentäviä opintoja, muun muassa mielenterveystyöhön liittyen.

Saimme kuulla, että vuoden sisällä koulutusjärjestelmään tulee opintoja, jotka vastaavat suomalaisia hoitotieteen opintoja yliopistossa. Uudistuksen otaksutaan edistävän valmiuksia laadukkaampaan hoitotyön johtamiseen.

Tutkintojen sisällöt ja ammattien tehtävänkuvaukset poikkeavat suomalaisista.

• Sairaanhoitajatutkinnon suorittaminen päiväopintoina kestää 3 vuotta.
• Terveydenhoitajan tutkinnon suorittaminen kestää 4 vuotta.
• Lähihoitajan tutkinnon suorittaminen päivä-opintoina kestää 2 vuotta ja monimuoto-opintoina 3 vuotta. Monimuoto-opinnot tarkoittavat opiskelua ma-pe noin klo 18-21. Harjoittelua opintojen yhteydessä on noin 60 päivää kolmeen kokonaisuuteen jaettuna. Työssäoppimista on vanhus- ja vammaispalveluissa.
• Lastenhoitajan tutkinnon suorittaminen kestää 2 vuotta.
• Osastosihteerin tutkinnon suorittaminen kestää 2 vuotta.

Tarjolla on lisäksi täydennyskoulutusta neuvontatehtäviin ja tukihenkilönä toimimiseen muun muassa mielenterveysasiakkaille. Tämä koulutus kestää vuoden.

Oppilaitoksen opiskelijat

Yksikössä, jossa vierailimme oli noin 1 500 opiskelijaa. Lukuvuosimaksu oli noin 10 000 euroa. Lisäksi opiskelija maksoi itse ruoan, työasun ja opetusmateriaalin. Päätoimisia opetushenkilöitä oli 60 ja sivutoimisia 300-400.

Opiskelijat valittiin pääsykokeella, joka koostui kirjallisesta kokeesta ja lyhyestä haastattelusta. Kokeiluluonteisti oli järjestetty opiskelijoiden tutustumispäiviä, joihin kuului haastatteluja ja keskusteluja. Päivien aikana kerättyä materiaalia hyödynnettiin opiskelijoiden valinnassa. Tavoitteena on ottaa huomioon opiskelijoiden toiveet ja haaveet sekä urakehitys.

Oppilaitoksen oppimisympäristöt

Suomalaisiin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin verrattuna oppimisympäristöt olivat hyvätasoisia. Harjoitusluokat oli suunniteltu vastaamaan kunkin tutkinnon/osaamisalueen tarpeita.

Silmiinpistävää oli välineiden määrä harjoitusluokissa. Isotkin ryhmät saattoivat harjoitella monipuolisesti. Esimerkiksi yhdessä hoitotyön luokassa oli noin 20 vuodetta ja varusteet taitojen harjaannuttamiseen mahdollisimman autenttisissa tilanteissa. Käytössä oli myös simulointilaitteistoa akuuttihoidon ja vitaalielintoimintojen ylläpitämisen harjaannuttamiseen. Atk-luokka oli varustettu hyvinvointialoilla käytettävillä sähköisillä ohjelmilla.

Harjoitustilanteet purettiin heti reflektoimalla ja pitämällä ammatillisen oppimisen päiväkirjaa. Seurasimme potilassiirron harjoittelutilannetta, jonka jälkeen opiskelijat kirjasivat/tekivät itsearviointia omaan päiväkirjaan.

Kaikki varastot olivat hyvässä järjestyksessä ja toiminta sujui suunnitelmallisesti ja näppärästi. Vierailumme kohde oli hyvin varustettu, ilmeisesti huipputason oppilaitos.

Oppilaitoksen kansainvälinen yhteistyö

Oppilaitos tekee kansainvälistä yhteistyötä mm. Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Viikon mittainen opiskelijavaihto-ohjelma sisälsi tutustumista paikalliseen kulttuuriin, oppilaitokseen ja työelämään.

Opiskelijalta ei edellytetty erityistä kielitaitoa vaihtoon lähtiessä, koska hänellä oli tukihenkilö vaihdon aikana. Tutkintoihin ei sisältynyt varsinaisesti kieliopintoja, mutta ammattisanastoa käytiin läpi. Opiskelijoille oli tarjolla opiskeluun liittyviä tukipalveluja kuten psykologin ja terveydenhuollon palveluja. Opinto-ohjaajien tehtäviä hoitivat opettajat.

Opetussuunnitelmat

Meille esiteltiin myös käytössä olevia opetussuunnitelmia. Opinnoissa on pakollisia ja valinnaisia osia. Oppilaitoksittain painotukset vaihtelevat. Suomalaisittain voi pitää merkittävänä yrittäjyyteen tukemista jo opintojen aikana. Kaikille opiskelijoille on pakollisena kurssi yrittäjyyden perusteista (vajaat 20 tuntia). Aiheesta kiinnostuneet voivat valita laajemman opintokokonaisuuden, johon kuuluu liiketoimintasuunnitelman laatiminen.

Japanilainen hyvinvointijärjestelmä on rakennettu yksityisten palvelujen varaan, joten merkittävä joukko hoitajista perustaa opintojen jälkeen oman yrityksen tietyn palvelukonseptin ympärille. Vierailuyksikössämme lähihoitajista kolme oli perustanut valmistumisen jälkeen yrityksen.

Opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua monipuolisesti (kylläkin pienillä tuntimäärillä) eri metodeihin ja terapiamuotoihin. Mainittakoon kiinalainen akupunktuuri, aromaterapia ja eläinavusteinen terapia.

Yhteenveto

Oppilaitos mahdollistaa oppimisen ammattitaitovaatimusten edellyttämällä tavalla, jos kielitaito on riittävä. Tapasimme oppilaitoksessa useita henkilöitä, jotka puhuivat englantia vähintäänkin auttavasti. Menetelmät näyttäisivät olevan lähellä länsimaista ajattelua. Tehtäväkuvat ovat hieman toisenlaiset. Japanissa työtehtäviä, joihin saa osallistua vain sairaanhoitaja ei käsitellä lähihoitajakoulutuksessa. Tiedon taso voi siis olla erilainen ammattitaitovaatimusten osalta, mutta oppilaitos voisi olla oivallinen tutustumiskohde esimerkkisiksi opettajille.