Varapresidentti Takayuki Yoshioka ja presidentti Yoshihiro Kitamura esittelivät Feeling Arts esityksen synnyttämiä lasten piirroksia.
Feeling Arts -akatemian taide-esitys sai lahtelaiset peruskoululaiset piirtämään enkeleitä. Akatemia luo taidetta, jossa heijastetaan abstraktille maalaukselle erivärisiä valoja musiikin ja luonnon äänien taustoittamana tervehdyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Esityksen jälkeen oppilaat kuvasivat sen herättämiä tuntemuksia piirroksin.
Marraskuussa 2012 järjestettyyn Hanakon syysseminaariin osallistuivat akatemiasta presidentti Yoshihiro Kitamura ja varapresidentti Takayuki Yoshioka. Seurueeseen kuului myös joukko Naragakuenin yliopiston edustajia, jotka seurasivat taide-esityksen saamia reaktioita. Taiteiden aistiminen on tarkoitus integroida osaksi yliopiston antamaa opetusta.
Ainutkertaiset esitykset
Taiteilija Kitamura on kehitellyt käsitettä ”taiteen aistiminen” kaksikymmentä vuotta saatuaan inspiraation taiteesta, jossa yhdistyvät maa, universumi, elämä ja ylimaallisuus. Sen tervehdyttävät vaikutukset hän koki ensimmäisen kerran, kun hänen lapsensa joutui sairaalahoitoon. ”Tein esityksen lapselleni, mutta myös muut potilaat ja sairaalan henkilökunta pääsivät seuraamaan sitä. Koska esityksestä tuli hyvä ja liikuttunut olo, lääkärit ja hoitajat pyysivät minua jatkamaan esityksiä”, Kitamura muistelee.
Vuodesta 2004 hän on pitänyt lähes tuhat esitystä Aasiassa, Euroopassa ja Amerikassa. Sosiaali- ja terveydenhuollosta terapia on vähitellen levinnyt muille yhteiskunnan osa-alueille. Taiteen aistiminen on auttanut mm. luonnonkatastrofien uhreja. Kitamura muovaa esityksensä yleisön mukaiseksi. Esitys onkin aina ainutkertainen jo pelkästään siksi, että hän tekee jokaiseen uuden abstraktin kuvan.
Tervehdyttävät vaikutukset
Feeling Arts -akatemian tekemien teosten tervehdyttäviä vaikutuksia on seurattu erilaisissa tutkimuksissa. Käyttäytymistieteiden professori Takayuki Yoshioka muistuttaa, että vaikutukset riippuvat kohderyhmästä. Eri kohderyhmissä tavoitellaan erilaisia vaikutuksia. ”Esimerkiksi dementiapotilaiden muisti on virkistynyt. He eivät kylläkään muista pelkästään hyviä asioita, mutta kokevat myös huonot muistot liikuttavina. Perheväkivallan uhreja terapia on auttanut avautumaan. Esitysten on todettu myös vähentävän ahdistuneisuutta”, Yoshioka kertoo.
Kitamura uskoo, että taiteella on yleensäkin tervehdyttäviä vaikutuksia. ”Feeling Arts -taide on lähtökohdiltaan kuitenkin sikäli erilaista, että se ei kerro taiteilijan tarinaa vaan innostaa ihmisiä löytämään omia tulkintoja ja tuntemuksia”, hän selittää.
Taiteiden aistiminen osaksi opetusta
Tutustumistaan Feeling Arts -akatemiaan Naragakuenin yliopiston johtokunnan puheenjohtajaa Chikashi Nishikawa pitää sattumana. ”Yksi sairaanhoidonopettaja oli nähnyt esityksen ja hänen kauttaan syntyi yhteys yliopistoon.”
Kokemustensa perusteella Nishikawa kertoo olevansa hyvin kiinnostunut integroimaan Feeling Arts -terapian Naragakuen yliopiston opetukseen, mutta ei pidä tehtävää helppona. ”Se, mitä integrointi käytännössä tarkoittaa ei ole vielä selvillä. Se voisi tarkoittaa paitsi Feeling Arts -menetelmän opettamista opiskelijoille myös sen istuttamista osaksi pedagogiikkaa, jolloin opiskelijat ja henkilökunta olisivat terapian kohteina”, Nishikawa pohtii.
Hanako-verkosto kiinnostaa
Naragakuenin yliopistosta Hanako-seminaariin osallistuivat professori Akira Nakagawa, johtokunnan puheenjohtaja Chikashi Nishikawa, professori Mieko Miyake ja professori Tomoko Morimoto.
Sekä Naragakuen yliopisto että Feeling Arts -akatemia haluavat myös jatkossa kuulua Hanakon verkostoon. Nishikawaa kiinnostaa tutustua suomalaisiin oppilaitoksiin ja koulutusjärjestelmään.
Lasten reaktioita Feeling Arts -esitykseen Lahdessa seurannut Nishikawa oli yllättynyt peruskoululaisten rauhallisuudesta ja yksilöllisistä piirustuksista. ”Olen näissä asioissa maallikko, mutta piirroksista ymmärsin, että suomalaiset lapset ovat yksilöllisempiä kuin japanilaiset. Japanilaiset lapset piirtävät mielestäni kaavamaisemmin”.
Nishikawa kertoo, että projektipäällikkö Sirje Hassisen luonnehdinta suomalaisen oppimisympäristön arvoista avarsi hänen näkemystään. ”Sirje kiteytti arvot kolmeen sanaan: avoimuus, luottamus, tasavertaisuus. Nämä kolme sanaa avarsivat käsitystäni suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, johon toivon pääseväni tutustumaan jatkossa paremmin.”
Kitamura ja Yoshioka haluaisivat viedä Feeling Arts -esityksensä mm. suomalaisiin hoitolaitoksiin. Heidän yhteistyövisionsa ulottuu kuitenkin myös pidemmälle. ”Akatemian tavoitteena on perustaa toimipisteitä eri maihin. Ensisijaisena kohteena ovat Aasian maat, mutta pysyvä toimipiste myös Suomessa olisi houkutteleva ajatus”.