Polvistuen Japanissa
Sirje Hassinen, HANAKO-verkoston projektipäällikkö, Omnia
Japanissa nähtiin ja koettiin monta ilmastovyöhykettä
Japani näyttäytyi tällä kertaa vaaleanpunaisena. Oli sakura-aika: Osakassa kirsikankukat lentelivät jo ilmassa, Tokyossa ne olivat sulautuneet vilkkaaseen kaupunkikuvaan, Sapporossa jarruttivat kukintaa lumenrippeet ja Moryokan kivestä kasvava kirsikka loisti parhaillaan. Hanako-verkoston toiminnan aloittamisesta vuonna 2010 tämä oli toiseksi suurin panostus Japaniin tutustumiseen: samaan aikaan oli Suomesta Japanissa yhteensä 12 verkostolaista. Villa Tapiolan ja Omnian asiantuntijat perehtyivät Osakassa työelämään vanhainkodissa, päiväkeskuksissa ja lastentarhassa. Suomalaiskokit järjestivät Sapporossa kolmepäiväisen Skandinavialaisen kokkikurssin ja tarjosivat noin viidellesadalle japanilaisopiskelijalle makuelämyksiä pohjoismaista. Hanakon projektikoordinaattorit kartoittivat yhteistyöyrityksiä ja -oppilaitoksia jopa viidessä eri kaupungissa.
Toimiva ja laajeneva yhteistyö Osakassa
Yhteistyösopimus osakalaisen Ryusei Fukushikai Group -yrityksen kanssa on allekirjoitettu jo vuonna 2011. Siitä lähtien RFG:in edustajat ovat osallistuneet aina HANAKO-seminaareihin Suomessa, ja työelämäjaksoilla on ollut vanhainkodissa neljä ja päiväkodissa yksi harjoittelija. Suomesta on ollut Osakassa harjoittelujaksolla yhteensä 6 työelämäpartneria, 4 kouluttajaa ja 1 opiskelijaa. RFG tarjosi meille mahdollisuuden vierailla Yume-chuo päiväkodissa, Nakanon alueen toimintakeskuksessa, Nagaikouenin ja Yume-Amamin vanhainkodeissa, Miyakojima päiväkeskuksessa sekä RFG-keskuksessa ja silmäklinikalla. Pääsimme kokeilemaan monenlaista toimintaa: Yume-Amamissa teimme ensimmäisiä pensselivetoja kalligrafiakurssilla ja yhdistimme värejä paperille taideluokassa. Miyakojiman päiväkeskuksessa otimme japanilaisten tanssien ensiaskelia. Kouluttamassa meitä ja päiväkeskuksen vierailijoita oli notkea sekä kokenut tanssiopettajatar.
RFG oli huhtikuussa 2013 avannut uuden sisaryrityksensä – ravintolan Kiitos. Ravintola yhdistää japanilaisen ja länsimaisen tyylin sekä ottaa vastaan harjoittelijoita. Ravintolassa on 40 asiakaspaikkaa, ensimmäiset astiat on haettu Arabian myymälästä Suomesta.
Neuvottelussa RFGin johtajatar Kayoko Fujimoto korosti halukkuuttaan toimia HANAKO-verkoston Japani-puoleisena kontaktihenkilönä. Hän on valmis käyttämään verkostojaan ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan hyvinvointi- ja kokkialan lisäksi harjoittelupaikkoja myös uusilta aloilta (esim. hotelli- turismiala).
RFGin johtajatar Kayoko Fujimoto järjesti Suomen HANAKO-seminaarien innostamana ensimmäisen HANAKO – Suomi ja Japani yhteistyöseminaarin Osakassa. Seminaari vastasi alueen mielenkiintoon ja tarpeeseen, koska yleisöä kerääntyi enemmän kuin kaksisataa henkilöä. Vaikka seminaari oli vain parituntinen, saimme monipuolisen yhteenvedon Osakan alueen toiveista, tarpeista ja yhteistyöhalukkuudesta. Monet suomalaisvieraat pääsivät esittelemään tulkkimme Kumiko Hiltusen välityksellä terveisiä Suomesta, yhteistyökokemuksista ja uusista innovaatioista. Mieleen painui japanilaisten vertaileva esitys Suomesta ja Japanista: valtioiden pinta-alat (Suomen 338 432 km² ja Japanin 377 750 km2) ovat suurin piirtein verrattavissa, mutta asukasmäärät eroavat. Suomalaispartnereille tämä oli ensimmäinen seminaarikokemus Japanissa. Seminaari oli lyhyt ja vauhdikas, puheenvuorot ajallisesti rajatut, aikaa kysymyksille ja keskustelulle ei tarjottu, nimilappuja ei ollut, väliaikana tarjottiin sushia ja mehua (ei kahvia) ja läsnä olivat poliittiset päättäjät.
Uusia avauksia kokkialalla
Sapporon yksityinen kokkikoulu on HANAKO-verkoston mahdollinen uusi partneri. Oppilaitos tarjoaa koulutusta ylioppilastutkinnon suorittaneille. Koulussa on japanilaisen lisäksi kiinalainen, ranskalainen ja länsimäinen keittiö. Koulu panostaa opiskelijoiden kansainväliseen koulutukseen ja tarjoaa joka vuosi kahdellesadalle opiskelijalle kahden viikon ulkomaanjakson Ranskassa ja/tai Saksassa. Mahdollinen uusi kohdemaa on nyt Suomi. Koulu on kiinnostunut ottamaan vastaan opettajia ja kokkeja työelämäjaksolle. Opiskelijoilta edellytetään japanin (ja/tai ranskan) kielen taitoa sekä paineensietokykyä.
Japanilaista designia Tokiossa
Tokiossa tutustuimme pieneen yksityiseen design-yritykseen Twelve Nine. Yritys perustettiin vasta pari vuotta sitten (2010), ja siellä toimii viisi työntekijää – taitelijaa. Graafisen designin puolella suunnitellaan esitteitä, mainoksia, nimikortteja jne., vaatetuksen puolella pukuja. Yrityksessä myös valokuvataan. Yritys ottaa nyt ensimmäisen harjoittelijan USA:sta. Opiskelija tarvitsee japanin kieltä peruskommunikointiin, CV lähetetään sekä englanniksi että japaniksi. Yritys neuvoo ja auttaa asunnon etsimisessä (sijaitsee Tokion hyvällä alueella).
Tokyon Nippon Engineering College of Hachioji vaikutti mahtipontiselta. Ammattiopisto, ammattikorkeakoulu ja yliopisto sijaitsevat kaikki samalla kampusalueella. Ammattialoista tarjotaan esimerkiksi viherala-, graafisen designin, IT-, peliala-, auto- ja media-alan koulutusta. Oppilaitos olisi mahdollinen työelämäjakson kohde ammattiopettajille (esim. TV/peli/media-ala, graafinen design, viherala) ja välittävänä/linkittävänä partnerina. Kutsuimme oppilaitoksen edustuksen HANAKO-seminaariin marraskuussa neuvottelemaan yhteistyöstä.
Chibassa kylvettiin riisiä
Viheralan yritys Jinpuu otti ensimmäisen hanakolaisen opiskelijan työssäoppimisjaksolle vuonna 2012. Jinpuun omistajan kanssa on käynyt tutustumassa sekä ammattiopettaja että koordinaattorien edustus. Jinpuu toimii Chiban alueella, vain tunnin junamatkan päässä Tokyosta. Yrittäjä on valmis ottamaan jaksolle eniten kaksi opiskelijaa samaan aikaan. Paras ajankohta olisi tammi-huhtikuussa, silloin on uusia asiakkaita, rakennetaan uusia puutarhoja. Muuten tehdään ylläpitotöitä. Elokuu on eurooppalaiselle haasteellinen aika – ulkotyöläinen joutuu työskentelemään helteessä. Työasuna käytetään pitkähihaista paitaa ja pitkiä housuja, työjalkineet hankitaan Japanista (hinta noin 2000 jeniä eli parikymppiä). Yrityksen omistaja on asunut ja opiskellut kolme vuotta Saksassa, saksan kielen taidosta on hyötyä. Työntekijöistä joku osaa myös englantia, mutta japanin alkeistaito on kuitenkin ehdoton.
Chiba hurmasi kodikkuudellaan: kylämaisemat vaihtuivat moderneihin kaupunkikeskuksiin, kauniit puutarhat vuorottelivat riisipeltojen kanssa. Työnantaja auttaa etsimään opiskelijalle asunnon, jonka sijainti ja hinta ovat kuitenkin aina sattumasta kiinni.
Moriokassa tuoksui japanilainen kulttuuri
Uusin HANAKO-verkoston partneriehdokas on Moriokan Tatsuzawa Gakkan Group (TGG). TGG:hen kuuluu yhdeksän oppilaitosta, joiden omistaja on muun muassa Iwaten prefektuurin ammatillisen koulutuksen yhdistyksen puheenjohtaja. Ammatillista koulutusta tarjotaan business ja suunnittelu (myynti ja markkinointi), IT-, graafisen suunnittelun- sosiaali- ja terveysalan, turismialan myynnin ja markkinoinnin sekä pieneläinhoitajien aloilta. Oppilaitosryhmä on kiinnostunut ammatillisen koulutuksen maineen nostamisesta ja yrittäjyyskoulutuksen kehittämisestä yhteistyössä Suomen kanssa.
Monelle suomalaiselle lienee Iwaten prefektuuri ja Morioka tuntemattomia. Morioka sijaitsee noin kolmen tunnin luotijunamatkan päässä Tokyosta, Morioka-vuoren (2,3 km) tuntumassa. Moriokassa pääsee nauttimaan aidosta japanilaisesta arjesta – varsin eksoottinen kokemus eurooppalaiselle. Moriokan nähtävyys on kivestä kasvava kirsikkapuu. Moriokalaiset ovat ylpeitä perinteistään ja historiastaan (pääsimme mm. vierailemaan alueen historiallisessa ja kirjallisuusmuseossa), ruokakulttuuristaan nuudeleineen (söimme lounaan ja illallisen aidossa japanilaisessa ravintolassa polvillamme siirtäen painoa ja kärsivällisyyttä oikealta vasemmalle), vuorestaan ja karkeasta luonnostaan. He iloitsivat täysin rinnoin kevään tulosta ja sakurasta, koska alueen talvet ovat pitkiä ja lumisia. Ehkä myös luonnon kauneus ja karkeus ovat hedelmöittäneet alueen kirjailijoiden mieliä. Tutustuimme erääseen runoilijaan, seurasimme hänen luomisprosessia, kun hän kirjoitti haikua, ja osallistuimme moriokalaisen kirjailijan muistokiven avajaisiin.
Geishan muistelmia Kyotossa
Legendaariset geishatalot ovat säilyneet Japanissa ainoastaan Kyotossa. Geisha tarkoittaa monitaitoista henkilöä – taitelija, viihdyttäjää ja emäntää, joka tarjoaa vieraille seuraa teehuoneessa laulaen, tanssien ja keskustellen. Geishaksi pääsee vastaavan koulutuksen ja maiko-vaiheen (16 – 20-vuotias geisha-harjoittelija) jälkeen. Koulutukseen kuuluu laulun, tanssin ja instrumentinsoiton lisäksi tapakasvatusta, keskustelutaitojen hiomista ja teeseremonian järjestämistaitoja. Maikona harjoitellaan kimonoon pukeutumista ja oikean geisha-meikin tekemistä. Tapasimme kaksi geishaa ja yhden maikon Kyoton illanvietossa. Kuulimme heiltä myös geisha-ammatin haasteista: tukka kärsii vaikeista kampuksista ja niska on usein kipeä geisha-tyynyllä nukkumisesta. Taide-elämyksen ja meistä kiinnostuneen seuran lisäksi geishat lahjoittivat meille ’nimikorttinsa’, joka kukkaron kätköissä tuottanee onnea ja varallisuutta.
Hyviä vinkkejä matkalle
Olemme koonneet omia HANAKO-verkoston sääntöjä ja ehtoja. Kieliehtona ovat ainakin japanin kielen alkeistaito (ehdottomasti kohteliaisuussanat), kulttuuriehtona toisen kulttuurin hyväksyminen ja sen periaatteiden mukaan käyttäytyminen (työpäivän ja työviikon pituus riippuu työnantajasta; pukeutumistyyli vastaa tehtävää ja paikkaa, korut/lävistykset/tatuoinnit työtehtävissä pois tai piiloon), hymy ja avoin mieli. Japanilainen ruokakulttuuri tarjoaa terveellisiä vaihtoehtoja, paljon merenanteja ja yllättäviäkin elämyksiä: suosittelemme suhtautua avoimin mielin ja, kuten jo päiväkodissa neuvotaan, kaikkea kannattaa kokeilla. Kala-allergikolla on monessa ravintolassa haasteellista, mutta allergiat pyritään ottamaan huomioon. Puikoilla syöminen on yksi Japaniin pääsemisen ehdoista.
Ruokailu on Japanissa hieman halvempaa (riippuu paikasta) kuin Suomessa – jos ja kun syöt japanilaista ruokaa/nautit japanilaista juomaa. Lounas onnistuu alle kymmenellä eurolla, illallisen hinta riippuu paikasta. Jälkiruokaa tarjotaan harvoin tai se ei muistuta meidän käsitystä makeasta (usein makea ja suolainen maku yhdistyvät).
Julkinen liikenne toimii sekunnin tarkkuudella. Metrolippujen hinnat vaihtelevat parista eurosta ylöspäin riippuen matka pituudesta. Metrolippuja ostetaan automaatista, josta on mahdollista valita myös englannin kieli. Jos haluat metro- tai junalipun ostosta kuitin, täytyy automaattia käyttää japaninkielisenä. Suomalaiset pankkikortit eivät toimi lippuautomaateissa maksuvälineenä – kannattaa varata mukaan käteistä.
Tokiossa meidät yllätti pankkikorttiongelma. Tokyon asemalta löytyi kyllä ahkeran etsinnän tuloksena automaatti, jossa kuitenkin toimi vain VISA-kortti. Chibassa löysimme helposti monta automaattia – käteistä kannattaa varata mukaan kuitenkin kohteesta riippumatta. Usein myös majoitus (jos ei ole ison ketjun hotellissa) maksetaan paikan päällä käteisellä.
Vaatetus ei aiheuta Japanissa päänsärkyä. Toimiva vaatetus (esim. opettajien vierailulla, työpaikoissa, kokouksissa) on tumma puku ja valkoinen paita. Opiskelijoiden työpaikat lähettävät tavallisesti suosituksensa etukäteen ja vaatetus on vapaampi. Kaikkien kannattaa ottaa mukaan musta puku (solmio) illallista varten sekä runsaasti ehjiä sukkia (monessa paikassa on tapana riisua kengät). Yleinen käytösnormi vaatii tattoon piillottamisen sekä ylimääräisten/runsaiden lävistysten-korujen poistamisen – työaikana. Tattoon kantajaa saatetaan pyytää poistumaan japanilaisesta kylpylästä.
Japanilaisen kulttuurin kukkia
Vaikka Japani on tunnettu etenkin kirsikankukista, löysimme me sieltä myös monenlaisia muita kukkasia. Suurin ja värikkäin kukkanen on ystävällinen palveluasenne ja vieraanvarainen suhtautuminen.
Tämänkertainen Japani-vierailu tarjosi uusi elämyksiä kuten japanilaisen kylpylän vierailu Kiotossa, laulaminen japanilaisessa karaoke-baarissa Osakassa. Japanilaisen keittiön salat avautuivat noin kahden viikon vierailun aikana, maukkaan ’pakettiruoan’ lisäksi kävimme perinteisen japanilaisen ravintolan lisäksi shabu-shabu-, tempura-, sushi- ja nuuteliravintoloissa. Tempura on jättiravuista, kalasta ja vihanneksista uppopaistettu kevyesti, lähes pitsimäiseksi kuorrutettu herkku. Shabu-shabu on Euroopassa melko tuntematon, pienessä rautapadassa kiehuvassa liemessä kypsennetään ohuiksi viipaleiksi leikattua lihaa, tofua ja kasviksia. Perinteisessä japanilaisessa ravintolassa saadaan makuelämykset polvistuen: ruokailija istuu joko tyynyillä lattialla, jalat alle kietonut, tai hieman modernimmassa paikassa jalat matalan pöydän alle tyhjiöön piilotettuna.
Japani kosketti taiteellaan ja värikkyydellään. Hieno lahjaidea Japanista perinteisten syömäpuikkojen ja viuhkan rinnalla lienee japanilainen posliini, taide, riisipaperi tai kalligrafiamuste. Kalligrafia ja japaninkieliset kortit/teokset sopivat japanin kieltä taitaville. Japani-matkamme kirkkain kukkanen oli Moriokassa meille pyhitetty japanilainen runo, haiku. Runossa yhdistyy myös hankkeemme perusajatus, kulttuurien välinen yhteistyö: kolme pohjoismaista naista ihailemassa japanilaisia kirsikankukkia.
(Artikkelin kuvat: Sirje Hassinen)