Eristyneisyydestä kasvuun

Ensimmäinen muuttoaalto Japanin saarille tuli Koreasta ja Kiinasta. Aina 1800-luvulle saakka japanilainen kulttuuri sai vaikutteita lähinnä vain näiden maiden kulttuureista, vaikka kosketus eurooppalaisiin syntyi jo 1500-luvlla. Ensikosketuksen jälkeen Japani kuitenkin eristäytyi vuosisadoiksi. Vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen länsimaalaisuus alkoi virrata Japaniin.

Avautuminen länteen

Yhdysvaltalaisen laivasto-osaston saapuminen Japaniin vuonna 1853 pakotti Japanin avautumaan. Japanilainen valtiojohtoinen kapitalismi juontaakin juurensa tähän Meiji-aikaan, jolloin lännestä ammennettiin teknologiaa ja oppeja. Ominaista Japanin mallille oli valtion vahva kontrolli ja päätösvalta tuotannossa ja taloudessa yleensä. Markkinat eivät sanelleet tuotantoa, eikä talouden nähty palvelevan yksilön etua.

Maalta kaupunkeihin

1920-luvun lopulle tultaessa Japanin teollisuus oli monipuolistunut ja tuottavuus oli kasvanut huimasti. Sekä kevyen että raskaan teollisuuden vientiä kasvatettiin tehokkaasti. Samanaikaisesti täytyi tuoda raaka-aineita teollisuuden jalostettavaksi. Kaupungit kasvoivat ja maanviljelys vaihtui tehdas- ja toimistotyöksi. Maaseudulla tilanomistajat saivat yhä enemmän maata haltuunsa ja vuokraviljelijät köyhtyivät.

Yhteiskunnalliset ongelmat ja sota

Viennistä yhä riippuvaisemmaksi käyneelle Japanille vuoden 1929 pörssiromahdus ja maailmanlaajuinen lama oli kova isku. Silkkisukista luovuttiin eikä silkinvienti Yhdysvaltoihin enää vetänyt. Kurjistuminen koetteli maaseutua vielä enemmän kuin kaupunkeja ja yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyivät. Maa-alueitaan 1900-luvun alussa laajentanut Japani oli pettynyt ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen rauhansopimukseen. Kitka muuttui sodaksi, kun Yhdysvallat uhkasi katkaista teräksen ja öljyn viennin Japaniin, ellei Japani poistu Kiinasta. Japani hyökkäsi Pearl Harboriin 1941.

Miehitysajan uudistukset

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet Yhdysvaltain johdolla miehittivät Japanin vuoteen 1952 saakka. Miehitysaikana tehtiin rajuja yhteiskunnallisia muutoksia. Uusi perustuslaki kielsi Japanilta armeijan perustamisen, riisti keisarilta poliittisen vallan, antoi naisille äänioikeuden ja perusti kaksikamarisen parlamentin. Maareformi antoi vuokraviljelijöille omistusoikeuden heidän viljelemäänsä maahan. Lisäksi teollisuustyöläiset saivat oikeuden järjestäytyä.

Talousihmeestä lamaan

Korean sodan vauhdittamana Japanin talous kasvoi nopeasti. Japanin talousihme johti kiihtyvään kaupungistumiseen ja modernin kulutusyhteiskunnan syntymiseen. Talousihmeen erikoispiirteitä olivat valmistajien, tavarantoimittajien, jakelijoiden ja pankkien tiivis yhteistyö (kreiretsu), joka juontaa juurensa Meiji-aikaan. Systeemi suojeli japanilaisia yrityksiä ulkomaalaiselta omistukselta ja kilpailulta. Sen katsottiin toimivan markkinavoimien tuomien riskien vastapainona ja takuuna elinikäisestä työpaikasta. 1990-luvun alussa maan nk. kuplatalous – huimasti kohonneet maan ja osakkeiden hinnat – puhkesi ja Japani ajautui pitkäaikaiseen lamaan, jota kesti 2000-luvun puoliväliin.

Mukana Hanakossa

Hankkeeseen osallistuvat kumppanit

Koordinaattori
Sirje Hassinen | sirje.hassinen@omnia.fi
Espoon seudun
koulutuskuntayhtymä Omnia
InnoOmnia, PL 77710
02070 Espoon kaupunki

Viimeisimmät tekstit

© Hanako Suomi-Japani Network